Kohti Machu Picchua

Puolen päivän aikaan torstaina lähdettiin etsimään minibussia Santa Mariaan ja hostellin respa infosi meitä ihan väärin. No, ei se mitään, otettiin taksi allemme ja löydettiin oikealle bussiasemalle, josta lähti bussi kohti Santa Mariaa. Ai niin, mainitsinkohan aiemmin että oltaisiin menossa Ollantaytamboon??..no, päätettiin kuitenkin mennä suoraan Santa Mariaan, yöpyö ja aamusta lähteä kohti Santa Teresaa, josta vielä yksi lyhyt kyyti Hidroelectricaan ja sieltä juna Aguascalientesiin, Machu Picchun viereen.

Tänään matkattiin 5,5 tuntia Cuscosta Santa Mariaan, ihania Andien maisemia katsellen. Tie oli ihan hyvässä kunnossa, vaikka jossain kohti valui vettä alas vuoristopuroista. Eli hyvin päästiin taas perille ja koko lysti maksoi 15solia~4€.

Ja parasta, Santa Mariassa oli lämmintä, sai olla t-paitasillaan.

Mentiin yhteen majapaikkaan yöksi, 10solia/hlö, käytiin syömässä, katseltiin paikallisten poikien jalispeliä ja nyt menossa nukkumaan, heinäsirkkojen siritystä kuunnellessa.

Käytiin tänään ostamassa liput junaan valmiiksi, sitten kun tullaan pois Machulta. Aiotaan mennä siis Aguascalientes-Ollantaytambo väli. Mutta nyt papereita lukiessa huomattiin, että sinne muka saisi junaan ottaa vain 5kg laukun..ja meillähän on rinkatkin mukana. Hmmmm, jännityksellä huomiseen odottaen, mitä vastauksia saadaan, kun mennään se Hidroelectrica-Aguascalientes väli junalla. Tosin ikinä missään ei olla kuultu moisesta säännöstä, ihmetyttää tosi paljon..

Nyt hyvät yöt! Kuullaan huomenna! :)

Aamu alkoi taas aikasin, kuuden maissa heräiltiin, ja kukkokin oli naapurissa kiekunut jo pari tuntia.

Mentiin aamiaiselle, riisiä munaletulla, jonka jälkeen lähdettiin etsimään colectivo, jolla päästäisiin Santa Teresaan.

Hinta oli 10solia, tunnin matkasta. Mentiin kyytiin ja sitten kuski kun ois laittanut neljä ihmistä takapenkille ja oli muutenkin ärsyttävä, niin noustiinkin pois. Hetken aikaa katteltuamme, joka autossa oli vähintään 5 henkilöä ja pian kuski tuli tarjoamaan meille kyytiä 15solia yhteensä. Otettiin se ja hypättiin takaluukkuun rinkkojemme kanssa, oli ainakin pehmeät nojat. 

Tie Santa Marian ja Santa Teresan välillä on melko kapeaa välillä ja vettä virtasi joissain kohti vuoristosta alad, joten sinne oli tehty muutamia puisia siltoja, mutta onneksi kuski ajoi hyvin ja päästiin perille ehjänä. 

Saavuttuamme S. Teresaan, piti vielä vaihtaa toiseen autoon, joka vei Hidroelectricaan, puolen tunnin matka, joka maksoi 5solia. 

Kuka muu tulee tekemäänkin tämän matkan, niin älkää menkö Hidroon montaa tuntia aiemmin kun juna lähtee, jääkää mielummin S. Teresaan, joka oli hieman suurempi kylä. Sillä Hidrossa on ehkä yksi ravintola ja parit mammat kojuineen.

Eka ajatushan meillä oli mennä Hidrosta Aguascalientesiin junalla ja maksaa 18dollaria.  S. Teresassa juteltiin kuskimme kanssa ja antoi vinkin, että voitais laittaa rinkat meneen junalla ja itse kävellä parin tunnin matka. Tuota kävelyä mietinkin joskus, mutta ei missään nimessä rinkkojen kanssa.

Hidrossajan me oltiin jo klo 10.00 ja juna lähtisi vasta 16.30. Joten hieman ehkä uhkarohkeana jätettiin rinkat yhdelle rouvalle, joka piti kojua pystyssä ja lupasi laittaa rinkat junaan ja me päästäisiin kävelemään junarataa pitkin pelkkien reppujen kanssa.

Vaihdettiin kyllä puhelinnumerot, otettiin naisesta kuvakin todistusaineistoksi ja annettiin 10solia auttamisesta. :)

Sitten ei muuta kuin toivomaan että nainen laittaa rinkat junaan ja itse lähdettiin kävelemään kohti Aguasia. 

Matka kävellen on n.kaksi tuntia, junarataa on hyvä seurata, ja kun liikennettä ei ole juuri ollenkaan, niin ei ole mitenkään vaarallista siellä junaradan vierustalla kävellä. Yksi isompi silta piti ylittää ja alla virtasi kovaa joki, sillassa oli kaiteet ja kunnon metallilevypohja, mutta mut se kuitenkin sai vähän hermostuneeksi, sillä metallilevyt kupristelivat joistain kohti ja aina kun astuit, niin se piti sen kauhean äänen...! (tiedättehän? :) )

Sillon tällön tuli ihmisiä vastaan, paikallisia ja reissaajia, sekä monia koiria ;)

Lähes perillä, niin saatiin sadekuuro niskaamme. 

Hostelli jossa asutaan on nimeltään Quechua, ja on siisti ja meitin ikkunasta näkyy tuo pauhaava koski, joka pitää melko kovaa ääntä, ihan kun joku iso rumpupesukone olisi vieressä.

Käytiin syömässä ja vähän kierreltiin kylää. TURISTIRYSÄ. Mutta onneksi kun menee pati korttelia kauemmas "keskustasta", niin löydettiin taas meitin kukkaroille sopivaa ruokaa.

Eli viiden paikkeilla meidän tavaroiden piti olla Aguasissa ja jännityksellä oltiin asemalla jo puoli tuntia ennen, ainakin. 

Kun junasta alettiin purkamaan tavaroita, niin kyllä siinä hetki meni ennenkun meitin säkki löytyi, jossa rinkat oli. Mutta niin iloisia, että ne tuli perille! :) Ja koko lysti maksoi hurjat 3,7solia~1€.

Aiemmin käytiin kysymässä, että miten meidän takastulomatka mene, kun meillä on isot rinkat ja junaan saa viedä vain 5kg laukun. 

Kertoivat että huomenna neljältä lähtee juna, joka vie isot matkatavarat Machu Picchun asemalta Ollantaytamboon saakka ja on ilmainen. Meidän vaan pitäisi viedä rinkat jo odottamaan asemalle tänä iltana, koska ei tiedetä mihin aikaan ollaan huomenna takaisin Machulta.

No, mehän käveltiin tinkkoinemme taas toiselle asemalle ja siellä yksi työntekijä sanoi, että ei tarvitse laittaa rinkkoja menemään etukäteen. Että se 5kg on vaan "joku juttu", mutta ei sitä niin tarkkoja olla. Eli lähdettiin kaikkine kamoinemme hostelliin. Kiva niin, ettei tarvinnut valita vaatteita ym. parin päivän ajaksi reppuun.

Toivotaan vaan että tämäkin asia pitää paikkansa silloinkin, kun sunnuntai aamuna lähdetään.